Gaby halusi muuttaa vaatetustaan hieman tyylikkäämmäksi.
Muutoksen jälkeen hänestä tuli oikein sievä.
Vihdoin oli Gabrielan aika kasvaa aikuiseksi.
Hänestä tuli oikein nätti.
Nyt kun Gabriela oli aikuinen hänen tunteensa Marcoa kohtaan olivat viilentyneet eikä Marcokaan ollut ottanut moneen kuukauteen mitään yhteyttä.
Niinpä Gabriela tutustui sattumalta heidän naapuriinsa Aleksiin.
Aleksilla ja Gabrielalla sujui hyvin.
Kohta sitä jo halailtiinkin hyvin tuttavallisesti.
Vähän ajan päästä pari päätti muuttaa yhteen.
Gabrielan pitäisi siis hyvästellä kotiväki mutta helppoa se ei olisi.
Viimeiseksi Gabriela hyvästeli siskonsa Gabyn joka kyynel silmissään halasi siskoaan.
Pian Aleksin ja Gabrielan taksi jo kurvasikin pois Smithien talon pihasta.
Gabriela ei halunnut muuttaa kovinkaan kauas perheestään joten he jäivät Belladonnaan ja ostivat kauniin omakoti talon.
Pitihän toki heidän ensimmäiseen yhteiseen kotiinsa lemmikki ostaa.
Gabriela rakasti kissoja joten he ostivat Nekku kissan.
Kauaa ei Aleksi aikaillut sillä Aleksi päätti pyytää Gabrielan kanssaan kihloihin.
Gabriela tietenkin suostui.
Palataanpa sitten takaisin Smithien taloon.
Samantha oli jo hyvin vanha eikä hän enää jaksanut hoitaa yksin kahta lastaan Vanecaa ja Michelleä jotka halusivat koko ajan leikkiä jotakin.
Alexista ei paljon apua ollut sillä hän katseli päivät pitkät urheilua televisiosta ja vaikka Samantha oli Alexia pyytänyt auttamaan hän vain kohautteli olkapäitään.
Niinpä Samantha päätti soittaa kotiapulaisille jotka tulisivat häntä hieman auttamaan.
He lupasivat lähettää kotiapulaisen tänään matkaan mutta kotiapulaisen pitäisi saada jäädä asumaan taloon.
Se sopi Samanthalle paremmin kuin hyvin.
Vähän ajan päästä tallustelikin jo reippaan oloinen kotiapulainen Linea Smithien taloon.
Linea tervehti ohi mennen Samanthaa mutta Gabyn eteen hän käveli hymy huulillaan.
Gaby hymyili tuttavallisesti Linealle takaisin kunnes...
Hän muisti Linean kasvot.
- Ei voi olla totta! Huudahti Gaby säikähtäneenä.
- Näköjään sinä muistat minut! Naurahti Linea ja vinkkasi hymyillen silmää Gabylle.
Gaby ei tiennyt mitä hänen olisi pitänyt ajatella tai tehdä mutta sen hän tiesi että hänen oli päästävä pois talosta ja nopeasti. Niinpä hän lähti juoksemaan pois talosta.
Gaby oletti ettei Linea seuraisi häntä joten hän meni istumaan heidän takapihallaan olevalle lammen rannalle.
- Gaby. Linea sanoi rauhallisella äänellä.
Gaby pomppasi nopeasti ylös.
- Mistä tiedät nimeni? Sanoi Gaby peloissaan.
- Minä tiedän sinusta paljon muutakin. Sanoi Linea hymyillen.
- Jätä minut rauhaan! Karjui Gaby ja juoksi takaisin taloon.
Gaby pysähtyi huohottaen äitinsä luokse.
- Äiti... Sinun on kuultava eräs asia Lineasta... Sanoi Gaby yhä huohottaen.
- No kerrohan kultaseni. Sanoi Samantha rauhallisesti.
Pian kuitenkin Linea astui huoneeseen.
- Öö... Tuota... Jatkoi Gaby ja katsoi peloissaan Lineaa. Hän on mukava.
Sanoi Gaby lopulta ja käveli nopeasti taas kerran ulos talosta.
Gaby meni loikoilemaan riippukeinuun.
Hän yritti selvitellä ajatuksiaan mutta...
Linea ilmestyi taas hänen viereensä.
- Ei voi olla totta! Jätä minut rauhaan! Karjui Gaby taas kerran.
- Kuule Gaby. Mitä jos nyt vaikka kuuntelisit minua ennen kuin juokset taas tiehesi. Sanoi Linea vakavalla äänellä.
- On paljon sellaista josta sinä et tiedä yhtään mitään ja minä tulin nyt hieman selvittämään näitä asioita kanssasi.
- Eikö niin että sinä olit se keiju unessani? Kysyi Gaby keskeyttäen Linean nopeasti.
- Kyllä olin! Olen Linea keiju en Linea kotiapulainen. Tämä oli vain valeasuni koska halusin päästä luoksesi näyttämään sinulle jotain.
- Se mitä aijon sinulle nyt näyttää on hyvin salaista. Et saa ikinä kertoa tästä kenellekkään sillä muuten... No en vain suosittele.
Gaby oli aivan hiljaa eikä osannut sanoa yhtään mitään.
Linea ojensi kätensä kohti Gabyä.
- Ota kädestäni kiinni! Sanoi Linea hiljaisella äänellä.
Gaby epäröi eikä tiennyt mitä hänen olisi pitänyt tehdä.
- Ota nyt vain kädestäni kiinni! Huudahti Linea jo hieman ärtyneenä.
Lopulta Gaby sai otettua Linean kädestä kiinni.
(11 vuotta aikaisemmin)
Gaby ja Linea saapuivat menneisyyteen.
He näkivät kehdon jossa oli aivan Gabyn näköinen taapero.
- Voi Gaby sinä taisitkin jo herätä. Sanoi nauravan oloinen nainen.
- Viole! Huusi huoneen toisessa päässä oleva mies sohvalta.
Viole painoi Gabyn lähemmäs itseään.
Violen silmät alkoivat kostua kyynelistä.
- Viole me olemme jo puhuneet tästä tuhat kertaa. Vaarantaisimme Gabyn jos hän jäisi tänne. Sanoi synkeän oloinen mies ääni hieman täristen.
- Casper! En halua luopua omasta lapsestani. Huusi Viole itkien.
- Viole kuvitteletko että minä haluan mutta ajattelen Gabyn parasta ja sinunkin kannattaisi.
Niinpä Viole otti Gabyn syliinsä kyyneleet valuen ja halasi tätä hellästi.
- Toivottavasti näemme vielä. Kuiskasi Viole Gabylle.
Niin Casper otti Gabyn ja lähti ulos talosta.
Haikeasti Viole katsoi oman lapsensa lähtöään itkien.
(Takaisin nykyaikaan)
- Tämän on pakko olla pahaa unta josta en vielä ole herännyt! Huusi Gaby itkien.
Linea halasi Gabyä kaikin voimin.
- Yhdessä me selviämme tästä. Kuiskasi Linea Gabylle.
Tähän loppui osa 6.
Toivottavasti piditte ja kommenttia kiitos :)
Kommentit